Odotus: Pelkoja ja hankintoja

Tänään vihdoin tein ensimmäiset hankinnat vauvalle! Pitkään siinä menikin ennen kuin uskalsi mitään ostaa, onhan raskauden puoli väli tullut täyteen jo jokunen aika sitten. Pelot omassa päässä pidättelivät minua näin pitkälle, mutta nyt vihdoin uskalsin.

Syy pelkoihin? Moni on ihmetellyt, miksen ole jo aikaa sitten ostanut vauvalle jotain. Mieli on kyllä tehnyt ja lähes joka päivä olen tutkinut netistä mm. vaunuja, tarvikkeita sekä vaatteita. Kyse ei ole siis siitä, ettenkö olisi halunnut. Pelkoa on jonkin verran lietsonnut liika tieto, joka minulla on oman ammatin puolesta ja oman työn puolesta. Pelko ja tieto siitä, että kaikki ei aina menekkään hyvin raskaudessa. Ajattelin, että kun selvitään rv 23 asti, voin vihdoin ottaa rennommin. Jos joku ei tiennyt, niin rv 23 sen vuoksi, että sen jälkeen, jos vauva syntyy, sitä voidaan hoitaa.

Taistelu oman pään sisällä on pääosin käyty, ja voitin - ainakin toistaiseksi. Pääosinhan raskaudet ja synnytykset menevät hyvin, ja niin pitää ajatella. Ylimääräinen stressi on myös vauvalle pahasta. Eihän tässä elämässä voisi tehdä yhtään mitään, jos koko ajan jotain pelkää. Oma mieli voi tehdä tepposia, mutta itse pitää se taistelu voittaa. Pitää löytää ne omat voimavarat - ja joskus asioille ei vaan voi yhtään mitään. 

Siispä päätin ottaa rennommin..! Voin iloita vihdoin iloita tekemistäni hankinnoista, vaikka ne hyvin pieniä olivatkin, mutta löysin sattumalta vauvalle ihanan peiton sekä perinteiset i ❤ mum ja i ❤ dad- sukat. Niitä ei vain voinut jättää kauppaan.

Lisäksi pikku hiljaa tuntuu siltä, että vihdoin olemme saattaneet löytää myös vaunut. Niitä vasta vaikeaa onkin ollut etsiä. Ennen raskautta en tiennyt lastenvaunuista yhtään mitään. Ensinnäkin en tiennyt, että ne maksavat uutena ulkomaan reissun verran, jopa enemmänkin. Tarjontaa on laidasta laitaan, halpaa ja kallista. Jotkut liputtavat Emmaljungaa, jotkut esim. suomalaista Oraa. Vaunuja on hyvin vaikea valita, mutta paras vaihtoehto on mielestäni se, että ensin tutkii hieman etukäteen tarjontaa ja sen jälkeen menee suoraan kauppaan ja pyytää myyjää esittelemään vaunuja. Kuinka paljon myyjät tietävätkään niistä! Tänään luulen löytäneeni unelma vaununi, mutta siitä sitten toisen kerran, kuhan olen saanut ensin miehenikin ihastumaan niihin.