Tee mitä rakastat

Taas pitää mennä töihin. Ei kiinnosta yhtään. Väsyttää. Taidan tulla kipeäksikin... Motivaatio hukassa. Maanantai. Eiiiiii....

Maanantait on yleensä viikon vaikeimpia päiviä, ainakin niille, joilla alkaa silloin aina uusi työviikko. Viikonlopun jäljiltä on saattanut kertyä univelkaa (jota jo entuudestaankin on ollut), ja saattaa olla morkkis alkoholinkäytöstä tai muusta mässäilystä. Maanantait ovat niitä päiviä, kun ryhdistäydytään. Maanantaisin alkavat aina kaikki dieetit, treenaaminen ja ns. parempi elämä. Toisilla alkaa ja toisilla aloitus siirtyy viikosta toiseen.

Minulle 'maanantai' saattaa olla vaikkapa perjantai eli oma työviikko alkaa, kun muilla loppuu. Viikonloppu töissä - ei haittaa. Ennen ehkä viikonlopuilla oli enemmän merkitystä. Saattoiko johtua siitä, että ennen tuli käytyä enemmän yökerhoissa ystävien kanssa? Tiedä nyt tuosta. Nykyisin viikonloppu töillä ei ole oikeastaan merkitystä, niitä on ihan kiva tehdä. Parasta tietysti on se, että niistä saa enemmän rahaa. Toki välillä viikonloppu työt harmittavat, jos olisi ollut jokin tärkeä meno, mutta joutuukin sitten olemaan töissä. Mutta maanantai, pahempi kuin viikonloppu. Päätin tälläisen asian: pyrin aloittamaan jokaisen päivän seuraavalla ajatuksella -->

Aina se ei tietysti onnistu syystä tai toisesta, mutta mielestäni tämä on toiminut. Teetin jopa meemin jääkaapin oveeni muistuttamaan ajatuksesta. Ehkä joku muukin voisi hyötyä tästä.

No mutta, otsikko on Tee mitä rakastat. Tarkoitukseni on siis kirjoittaa työnteosta. Kaikki eivät aina pidä omasta työstään, mutta sitten herää kysymys siitä, miksi tehdä jotain, mitä ei halua tai josta ei nauti? Vastaus: joskus ei ole vaihtoehtoja. Tietyissä elämäntilanteissa ei pysty valitsemaan, mitä tekee työkseen. Näin voi olla vaikkapa opintojen aikana. Mutta opintojen jälkeen, mikä saa ihmisen ajautumaan työhön, josta ei nauti?

En oikeastaan osaa vastata esittämääni kysymykseen, muilla perusteilla kuin edellä mainitsemalla seikalla. Toki nyt Suomen taloustilanteen vuoksi ei pysty juurikaan valitsemaan työpaikkaansa. Itse olen opinnot päättänyt 'hyvään' aikaan, tuolloin töitä oli paljon ja pystyi hyvin valikoimaan, missä haluaisi työskennellä. Nykyisin työskentelen paikassa, jonne halusin jo opintojen aikana. Joskus voi käydä hyvä tuuri, uskotaan siihen.

Tilaisuuksiin pitää tarttua, jos ei ole tyytyväinen - parasta on tehdä muutos. Kukaan muu ei sitä tule tekemään. Miksi olla työpaikassa vähintään 5 kertaa viikossa 8 tuntia päivässä, jos ei pidä tekemästään? Hyvin uuvuttavaa, ja luulen sen vaikuttavan kaikkeen muuhunkin omassa elämässä. Me elämme täällä vain kerran, miksi siis tuhlata aikaa johonkin, joka saa olonsa tuntemaan huonoksi? Jos pitää opiskella lisää, niin sitten pitää. On itsestä kiinni, mitä on valmis tekemään oman onnensa eteen.

Välillä motivaatio voi olla hukassa, vaikka pitäisikin omasta työstään. Eihän kaikesta voi ihan koko ajan nauttia. Pääasia, että motivaation ollessa hukassa pitkään, miettii siihen syitä. Välillä on myös hyvä pohtia, mitä haluaa elämältään, ja se on täysin tervettä. Joskus dream job ei olekkaan enää se, mitä lopulta haluaa. Se voi johtua siitä, että me kaikki kasvamme ja ajattelumallikin saattaa muuttua iän myötä.

Työn täytyy mielestäni olla kivaa, ja siitä pitää pystyä nauttimaan. Omassa työssäni erityisesti pidän siitä, että on mahdollisuuksia kehittyä. Samalla motivaatiotakin löytyy paremmin. Kun työ on kunnossa, voi muukin elämä paremmin, ja mieliala on korkeampi. Ehkä tällöin myös ne maanantait ovat helpompia ja onnistuu vaikkapa siinä dieetin aloituksessakin paremmin.