Odotus: Sokerirasitus

Nyt ollaan tultu siihen vaiheeseen raskautta, kun piti mennä sokerirasitukseen. Nykyisin rasitukseen ilmeisesti joutuvat pääasiassa kaikki yli 25 vuotiaat odottajat, varsinkin ensisynnyttäjät. Jotkut saattavat raskauden aikana käymään tämän läpi kaksikin kertaa, itse onneksi pääsin yhdellä kerralla.

Kaikkihan alkaa siitä, että ensin pidetään 10-12h paasto, vettä saa juoda vähän. Sitten aamulla mennään labraan ja otetaan niin sanottu 0-näyte. Tämän jälkeen juodaan sokeriliuos. Toiset sanovat, että se on hyvin pahaa, mutta itsellä tuo meni yllättävän hyvin alas. Seuraavat verensokeriarvot kontrolloidaan tunnin ja seuraavat kahden tunnin päästä litkun juomisesta. Sitten odotellaan. Ja odotus on pitkä. Nukahtaa ei saa.

Kampin huslabrassa on muutama mukava lepotuoli, mutta yllättäen ne on varattu. Istun kovalla tuolilla ja samalla yritän kytätä parempaa paikkaa. Tänään on pääsiäisen jälkeinen tiistai, ja labra on täynnä ihmisiä. Taidan joutua tyytymään tähän paikkaan. Vauva alkaa potkimaan ja riehumaan vatsassa, verensokeri lähtee siis nousuun ja vauvakin reagoi. Ensimmäinen puoli tuntia on vasta mennyt. Jonkin ajan kuluttua paikka vapautuu. Olipa kiva päästä istumaan kivemmalle tuolille. Väsymys tuntuu kyllä kovalta, vähän joutuu tsemppaamaan, että pysyy hereillä.

Tässä, kun on aikaa, voi hetken aikaa jorista muistakin asioista. Ensimmäisenä mieleeni tuli nuo pitkät pääsiäisvapaat. Aamulla bussissa ei kovinkaan moni hymyillyt, useimmat näyttivät hyvin väsyneiltä. Bussikuskikaan ei tervehtinyt. Taisi olla aika rankka pääsiäinen. Itse olin puolet pääsiäisestä töissä. Muutenkaan ei olisi ollut mitään ihmeellisiä suunnitelmia, meillä kun ei ole ollut, esimerkiksi tapana kokoontua pääsiäisinä perheen kanssa. Jokin perinne perheen kesken olisi kyllä kiva, ehkä kehitämme mieheni kanssa joskus sellaisen. Tosin ei sen tarvitse liittyä mitenkään pääsiäiseen.

Nonniin, seuraava näyte otettu. Ensimmäinen tunti mennyt. Yllättävän nopeasti se sitten loppujen lopuksi meni. Onneksi laboratoriohoitaja on ollut mukava, vastaillut kaikkiin kysymyksiini. Lähinnä erityisesti minua kiinnosti se, että jos nyt tulee diagnoosi raskausdiabetes niin, mitä sitten tapahtuu, ja onko kyse vain edellisistä kolmen pvän ruokailuista. Raskauden aikana kehon insuliinituotanto muuttuu (yllättäen, mikä ei muuttuisi) ja samalla katsotaan, pystyykö odottajan keho vastaamaan tarpeeksi insuliin tuotantoon. Käytännössä kuitenkin, jos nyt olisin herkutellut edelliset 3 vuorokautta, vaikuttaisi se tulokseen ja todennäköisesti saisin diagnoosin. Tämän vuoksi sokerirasitukseen valmistautumisohjeissa on, että 3 päivää ennen testiä tulisi syödä mahdollisimman terveellisesti. Lisäksi edellisiltana ennen koetta tulisi syödä tietynlainen iltapala. Saa nähä miten käy. En ole missään vaiheessa raskautta herkutellut kovasti, silloin tällöin. Painoa on tullut maltillisesti ja seuraan painon nousua tarkasti. Lisäksi käyn koiran kanssa ulkoilemassa päivittäin. Tokikaan se ei ole samanlaista liikuntaa kuin mitä ennen raskautta harrastin. Mutta eivät nekään riitä. Taustalla on myös sukurasite. Aaah, se ihana suku, niinhän sitä aina sanotaan. Huomenna saisin sitten vastaukset.

Toinenkin tunti meni yllättävän nopeesti. Viimeinen näyte ja ulos labrasta. Ruokaa suuhun ja hullun väsymyksen takia päikkärit. En tiedä, oliko sillä litkulla vielä vaikutusta, mutta näin aikamoisia painajaisia ja heräsin ihan sekaisin olevana. Onneksi se on nyt ohi. Tämä päivä taitaa mennä pää huurussa, onneksi oli vapaa päivä töistä, tulihan koettua tämäkin.