Arvostelu vs kunnioitus

Kuka on oikeassa, kuka väärässä? Jokaisella on oikeus toimia omalla tavallaan. Onko oikein arvostella toisen tekemisiä tai valintoja, voisiko niitä vain kunnioittaa?

Nykyisin käydään kovaa keskustelua mm. siitä, tekeekö odottava äiti väärin käydessään, esimerkiksi kampaajalla raskauden aikana tai onko väärin jos ei haluakkaan imettää lastaan. Arvostelu alkaa jo ennen ennen kuin edes lapsi on syntynyt. Jokaisella on mielipiteensä siihen, miten jokin asia tulisi hoitaa. MUTTA on muistettava, että on jokaisen oma asia, miten asiansa hoitaa. Jokainen on yksilö. 

Pahinta on ehkä se, että odotukset ovat todella suuret, KAIKILLA - tulevalla äidillä ja isällä, isovanhemmilla sekä muilla sukulaisilla ja ystävillä. Jokin asia on voitu tehdä joskus jollain tavalla, ja nyt erilailla. Eikä kaikki halua tehdä asioita välttämättä jonkin tietyn kaavan mukaisesti. Joku tykkää sinisestä, joku harmaasta. Joku haluaa nukuttaa lapsensa ehdottomasta perhepedissä, toinen ehdottomasti äitiyspakkausen laatikossa. Joku ei voisi ikimaailmassa edes ajatellakkaan näitä vaihtoehtoja. 

Tämän odotuksen aikana on tullut tutkittua jos jonkinlaisia asioita, laidasta laitaan. Tietoa on ihan älyttömän paljon, ja sitten pitäisi osata myös suodattaa sitä - mikä on järkevää ja mikä ei, sekä mikä on paras vaihto juuri itselle. Kun olen puhunut joistain asioista, niin olen saanut joiltain vastaukseksi silmien pyörittelyä tai muuten vain epäkunnioittavan vastauksen. Mutta mitä sitten, jos jonkin asian tahtoo tehdä omalla tavallaan, mielestäni sitä pitäisi osata arvostaa. Miksi joidenkin on vaikea hyväksyä sitä, vaikkei asia oikeastaan edes kuulu heille? 

Kuullemma lapsen syntymän jälkeen arvostelu sen kuin pahenee. Jotenkin sitä odottaa kauhulla. Tottakai sitä haluaisi olla omalle lapselle maailman paras äiti ja tehdä oikeita ratkaisuja. Mutta ei siihen tarvita kenenkään muiden mielipiteitä, toki neuvoja ja hyväksi koettuja vinkkejä voi antaa. Eriasia on se, että alkaako toista ihmistä arvostelemaan, jos toinen ei teekkään asiaa sillä tavalla kuin itse tekisi. On esimerkiksi mielestäni älytöntä, että joitain äitejä arvostellaan pitkästä imetysajasta. Se on jokaisen oma asia, miten sen haluaa hoitaa. Itse tällä hetkellä vain toivoisin, että imetys ylipäätänsä onnistuu ja sen kestoa voi katsoa sitten oman tilanteen mukaan. Keneltä se on pois, jos joku tekee jonkin asian omalla tavallaan?! Jos tahdon hankkia jonkin tietyn värisen sängyn ja siihen muut härpäkkeet niin, mitä se kenellekkään kuuluu? Oli kyse mistä asiasta tahansa niin, kunnioitus ennen kaikkea. 

Kommentit

Suositut tekstit