Äitiysloman alku ja fiilistelyä

Kun aloin kirjoittamaan tätä tekstiä, kylmät väreet tulivat iholle. Äitiysloma, se alkaa virallisesti tänään. On uskomatonta ja toisaalta aika hurjaa, mutta  myös erittäin upeaa, että kohta sylissäni on oma vaavi. Pieni ihme, joka on kasvanut sisälläni 9 kuukautta.

Aika on mennyt älyttömän nopeasti. Muistan päivän, kun tein raskaustestin ja se näytti plussaa. Se oli viime vuoden marraskuussa. Silloin ylipäätänsä koko raskaus tuntui alkuun epätodelliselta ja ajatus äitiyslomasta tuntui hyvin kaukaiselta. Nyt 7kk myöhemmin tuon testin tekemisestä alkaa minulla virallisesti äitiysloma. Jännittävää.

Raskauden alkuvaiheessa oli vaikeaa uskoa ylipäätänsä olevansa raskaana, ja lisäksi omat pelot vaikuttivat siihen, ettei ihan alussa pystynyt täysillä iloitsemaan. Menettämisen pelko oli suuri. Raskauden edetessä ja raskausviikkojen karttuessa jo hyvälle mallille, myös oma olo ja usko tulevaisuuteen paranivat. Tavallaan tämä kokemus on ollut yksi ihanimpia, mutta myös raskaimpia kokemuksia. Oma olo ei ole ollut koko ajan hyvä, sairaslomalla olen ollut töistä jo kuukauden verran. Välissä pitelin myös muutaman lomaviikon. Kunnes nyt siis saan virallisesti olla kotona ja valmistautua tulevaan.

Nostan hattua kaikille niille odottajille, jotka pystyvät olemaan töissä loppuun asti. Toki itse työ varmasti vaikuttaa siihen, miten jaksaa ja pystyy töitä tekemään. Itsellä oma työ on maailman parasta, mutta jouduin jättämään leikin kesken jo aiemmin, koska se oli omalle kropalle liian rankkaa. Vauvalla kaikissa tarkastuksissa on onneksi ollut kaikki hyvin. Työssäni joutuu muun muassa olemaan liikkellä paljon, lisäksi pitää pystyä toimimaan äkillisissä tilanteissa nopeasti.




Raskaus on hidastanut omaa liikkumista, selkäkivut ja lisäksi paineen tunne alakerrassa, supistelut ja minimaaliset yöunet eivät olleet sellainen yhdistelmä, millä töissä olisi jaksanut käydä. Eikä se ollut turvallista - minulle tai vauvalle. Kaikki energia meni työn tekoon, töiden jälkeen oli aivan loppu ja kroppa huusi lepoa. Tällöin oli pakko myöntää itselle, että on jäätävä töistä pois. Eikä päätös sairasloman hakemisesta todellakaan ollut virhe, sillä nyt on jaksanut paljon paremmin. Eteen päin on menty hitaasti, mutta varmasti. Oman jaksamisen kannalta parhainta on ollut se, että asioita voi tehdä omaan tahtiin ja levätä aina, kun siltä tuntuu.





Kaikki raskaudet ovat erilaisia, toisilla on vaivoja enemmän ja toiset tuntevat olonsa paremmaksi kuin ikinä. Vaikka oma raskausaika ei ole tuntunutkaan aina niin helpolta, niin on ollut myös paljon ihania hetkiä. Yhtenä merkittävimmistä hetkistä oli se, kun ultrassa näki pienen ensimmäistä kertaa ja kuuli sydämen sykkeet. En ole varmaan ikinä jännittänyt mitään niin paljon kuin tuota ensimmäistä ultraa. Itkun sijasta aloin nauramaan onnellisena. Lisäksi helpotus siitä, että asiasta voi puhua muillekin kuin miehelle, auttoi. Sai olla aidosti iloinen ja onnellinen - onhan asia iloinen ja toivottu. Myös pienen ensimmäisten liikkeiden tunteminen oli mahtavaa. Tuntuu siltä, että meille on kehittynyt vauvan kanssa yhteys, vaikka se saattaakin kuulostaa vähän hassulta. Yksi parhaimmista asioista on ollut myös mieheni järkkymätön tuki. Hän on ollut ihan mahtava ja kestänyt hormoni heittelyitäni enemmän kuin hyvin sekä auttanut muutoinkin. Mielestäni tärkeää onkin, että parisuhde on hyvällä mallilla, kun lapsi on tulossa perheeseen, sillä vauvan odotusaika on yksi iso koettelemus parisuhteelle. ❤

No, mitä sitten äitiyslomalla pitäisi tehdä? Siinäpä vasta kysymys. Moni varmasti laittelee vauvaan liittyviä asioita kuntoon, kuten esimerksiksi petaa sängyn, pesee vaatteita ja tekee viimeisiä hankintoja. Itselläkin vielä on joitain pieniä asioita tekemättä, mutta nyt alkaa näyttämään jo aika hyvältä. Hankinnat alkavat olemaan valmiina, ja ne mitä ei ole ei ehkä tarvita tai ne voi ostaa myöhemmin. Vaunut, turvakaukalo ja sänky odottavat käyttäjäänsä. Vaatteet ovat valmiina pestyinä. En kyllä tiedä olisinko saanut näin hyvin asioita valmiiksi, jos en olisi ollut kotona jo ennen äitiyslomaa. Sairaalakassi kyllä pitäisi pakata lähiaikoina, jotta se on valmiina odottamassa lähtöä.

Eräänä tärkeänä asiana pidän sitä, että tässä vaiheessa tärkeää on myös huolehtia omasta itsestä ja nauttia vielä omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Oma hyvinvointi on nyt etusijalla, sillä kun itse voi hyvin - vauvakin voi. Tärkeää on nukkua, jos nukuttaa ja nyt on ehdottomasti lupa laiskotella! Aijon nyt yrittää nauttia erinäisistä vaivoista huolimatta tästä loppu ajasta täysin siemauksin ja yrittää levätä sekä kerätä voimia tulevaan, sillä yksi elämäni rakkauksista saapuu pian maailmaan. ❤


Kommentit

Suositut tekstit